Lausunnot ja kannanotot

ASIANTUNTIJALAUSUNTO 23.2.2022

Suomen Palliatiivisen Hoidon Yhdistys ry 23.2.2022

Mira Pajunen, puheenjohtaja Carita Olkkonen, varapuheenjohtaja Sirpa Lintula, sihteeri Hanna Hävölä, jäsenrekisterivastaava Satu Laine, hallituksen jäsen Minna Hökkä, hallituksen jäsen

Asiantuntijalausunto HE 231/2021 Hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi

Suomen Palliatiivisen Hoidon Yhdistys ry:n (SPHY:n) hallitus pitää suunniteltuja lakimuutoksia tarpeellisina, perusteltuina ja välttämättöminä, jotta kohderyhmän tarkoituksenmukainen, oikea-aikainen ja riittävä hoito- ja palvelukokonaisuus voidaan turvata. Lakiuudistus tähdentää ja turvaa tarkoituksenmukaiset reunaehdot toiminnan järjestämiselle. Lisäksi SPHY:n hallitus haluaa oman asiantuntemuksensa kautta tähdentää seuraavia asioita huomiotavaksi lakiuudistuksessa ja sitä tarkentavissa asetuksissa:

Kotiin annettavat palvelut ja asumispalvelujen järjestäminen

Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon järjestämisen osalta tarvitaan erityisosaamista ja henkilöstön resurssoinnin osalta erityishuomioita, jotka tulisi olla kirjattuna lakiehdotukseen.
Parantumattomasti sairas, kuolemaa lähestyvä ihminen ja hänen läheisensä tarvitsevat avukseen ja tuekseen terveydenhuollon ammattihenkilöstön antaman ympärivuorokautisen turvan, eikä lakiin määritelty henkilöstömitoitus (0,7) kaikissa tilanteissa ole riittävä tukemaan laadukasta ja riittävää saattohoitoa.
Ammattihenkilöstöllä tulee myös olla riittävä palliatiivisen hoitotyön ja saattohoitotyön osaaminen ja siihen tarkoituksenmukainen koulutus.
Elämän loppuvaiheen hoidon ennakointi, mahdollisuus konsultaatiotukeen ja tukiosastopalveluihin tulisi olla kirjattuna selkeästi ja yksiselitteisesti.
Myös ennakoivan hoitosuunnitelman tähdentäminen osana hoito- ja palvelusuunnitelmaa tulisi olla selkeämmin ja tarkemmin kirjattuna, jotta parantumattomasti sairaille ja kuolemaa lähestyville henkilöille pystytään turvaamaan laadukas ja tarkoituksenmukainen hoito omassa sen hetkisessä asuinympäristössään, ilman turhia siirtymisiä.
SPHY:n hallituksena haluamme painottaa, että elämän loppuvaiheen hoito ei tulisi koskaan olla pelkästään oireisiin keskittyvää, vaan kokonaisvaltaisesti ihmisen elämänlaatua tukevaa ja kärsimystä lievittävää.
Lisäksi näkemyksemme on, että palvelukokonaisuudessa tulisi huomioida ja täsmentää palliatiivisen potilaan ja saattohoitopotilaan hoito- ja palvelupolku.

Toimintayksikköjen johtaminen ja toiminnan omavalvonta

Johtamisen, päätöksenteon, asumisen suunnittelun ja ennakoinnin, toiminnan omavalvonnan sekä henkilöstön resurssoinnin tulee näkemyksemme mukaan myös pohjautua jo aikaisemmin mainittuun Sosiaali- ja terveysministeriön laatimiin ohjeistuksiin ja suosituksiin.
Omavalvonnan osalta ehdotamme, että johtamisen tueksi laaditaan erillisellä säädöksellä toimivia ja konkreettisia työvälineitä sekä seurantamenetelmiä omavalvonnan tueksi ja käyttöönoton juurruttamiseksi.
Palvelutarpeen arviointi, asumispaikan suunnittelu ja hoidon tarpeen ennakointi sekä toteutus muodostavat keskeiset hoidon onnistumisen edellytykset erityisesti palliatiivisen hoidon ja saattohoidon näkökulmasta.

Parantumattomasti sairaiden ja kuolemaa lähestyvien ihmisten oikea-aikainen hoito osaksi lainsäädäntöä

SPHY:n hallituksen näkemys on, että parantumattomasti sairaiden ja kuolemaa lähestyvien ihmisten hoidon tasavertainen saatavuus ja toteutus ei tällä hetkellä toteudu tarkoituksenmukaisella tavalla.
Pelkät suositukset ja ohjeistukset eivät riitä turvaamaan laadukasta ja sairaudesta ja asuinpaikasta riippumatonta oikea-aikaista hoitoa.
Asiantuntijanäkemyksemme on, että palliatiivisen hoidon ja saattohoidon sisällöt tulee olla selkeästi kirjattuna osana vanhus- ja vammaispalvelulain sekä terveydenhuoltolain osakokonaisuutta.

SPHY:n lausunto 5.3.2020:

Saattohoitoon on nyt laatukriteerit

Saattohoito on Suomessa yhä eriarvoista, eikä siitä tiedetä riittävästi. Palliatiivisen ja saattohoidon kehittämistyöstä huolimatta osa jää vielä ilman tarvitsemaansa hoitoa.

Hyvin järjestetty palliatiivinen ja saattohoito on monella tavalla perusteltua. Ihmisarvo ja oikeus saada osaavaa hoitoa elämänsä viimeisinä aikoina on ihmisoikeuskysymys. Toimiva hoitopolku parantaa potilaan elämänlaatua, vähentää turhia lääkekuluja, tutkimuksia ja tehohoitoa, vähentää ensiapukäyntejä ja inhimillistä kärsimystä.

Palliatiivinen hoito on aktiivista oireenmukaista hoitoa silloin, kun potilaan sairautta ei voida parantaa. Oireiden aktiivisella hoitamisella tähdätään potilaan elämänlaadun parantamiseen sairauden aikana. Palliatiivisen hoidon aikaa ei ole rajattu, vaan se on tarvelähtöistä ja sen tulee olla saatavilla kaiken ikäisille, vauvasta ikääntyneisiin. Ihminen voi elää parantumattoman sairauden kanssa vuosia. Palliatiivisen hoidon tarve kasvaa sairauden edetessä. Saattohoidosta puhutaan silloin, kun valmistaudutaan ihmisen kuolemaan. Saattohoidossa potilas on erityisen haavoittuvassa tilassa ja hoitavien asiantuntijoiden osaamisen tarve korostuu. Ihmistä tulee hoitaa kokonaisvaltaisesti huomioiden fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset ja eksistentiaaliset tarpeet. Hyvä ja laadukas saattohoito on myös ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa, koska potilaan läheisten tukeminen turvaa heidän selviytymistään menetyksensä jälkeen.

Palliatiivinen ja saattohoito on erityistä osaamista vaativaa toimintaa. Suomessa tämän osa-alueen kehittäminen, viestintä ja koulutustyö oli merkittävin osin pitkään säätiöpohjaisten saattohoitokotien harteilla. Viidessätoista vuodessa julkinen sektori on huomattavasti lisännyt resursseja palliatiiviseen hoitoon ja saattohoitoon. Sosiaali- ja terveysministeriön asettamien asiantuntijatyöryhmien kehittämistyön tuloksena palliatiivinen hoito on saanut selkeitä valtakunnallisia tavoitteita. Palliatiivisen ja saattohoidon järjestämisestä on julkaistu STM:n suositukset ja laatukriteerit joulukuussa 2019.

Alueellisissa saattohoitosuunnitelmissa saattohoidon järjestäminen on kirjattu sairaanhoitopiireittäin. Potilaalle tulee tehdä ennakoiva hoitosuunnitelma. Osaamista pyritään voimakkaasti lisäämään niin lääkäreiden, kuin sairaanhoitajien koulutuksissa. Työnantajien tulee varmistua riittävästä osaamisesta kaikkialla, missä saattohoitopotilaita hoidetaan. Hoitovastuussa olevien tahojen tulee myös tehdä aktiivista yhteistyötä niin, että potilas saa tarvitsemaansa oirehoitoa, eikä lisäkärsimystä synny jo valmiiksi vaativassa tilanteessa.

Suomessa saattohoitoa pyritään rakentamaan osaksi julkista sektoria niin, että saattohoito on kaikkien saatavilla. Suomessa toimivat harvat säätiöpohjaiset saattohoitokodit tekevät yhä 2020 luvulla työtään osin hyväntekeväisyysvaroin kuntia tukeakseen, jotta riittävä osaaminen ja esimerkiksi psykososiaalinen tuki potilaalle ja läheiselle saadaan tuotettua toiminta-alueelle. Saattohoidon kehittäminen ja arvostus on kasvussa ja kuntien suhtautuminen saattohoitokoteihin ja palliatiivisen hoidon poliklinikoihin sekä osastoihin on muuttunut arvostavammaksi. Uusia palliatiivisen hoidon poliklinikoita ja osaamisyksiköitä on perustettu. Tämä näkyy tiivistyneenä yhteistyönä ja kumppanuutena. Eri sairaaloiden ja terveyskeskusten palliatiivisen hoidon yksiköt sekä osastot ovat aikaisemmin jalkautuneet etsimään potilaita, sillä osastoilla heitä tai heidän toimintansa merkitystä kokonaiskuvassa ei aina tunnisteta. Koulutuksen ja tietoisuuden myötä palliatiivisen hoidon aloittaminen osataan toteuttaa yhä paremmin ja saattohoitopäätöksiä osataan tehdä mahdollisimman oikea-aikaisesti.

Kilpailutusta ei voi toteuttaa ilman saattohoidon laatukriteereiden ja kumuloituneen osaamisen merkityksen ymmärtämistä toiminnan toteuttamisen kannalta. Palliatiivista ja saattohoitoa tulisikin toteuttaa suositusten mukaisesti, sitoen alueellisia toimijoita pitkäjänteiseen yhteistyöhön yhä tiiviimmin siten, että palliatiivinen ja saattohoito saa selkeät toimintamallit ja osaavat, kokeneet toimijat tekijöiksi. Tällä turvataan palliatiivisen hoidon tarpeessa olevan ja saattohoitopotilaan oikeus saada laadukasta hoitoa omalla asuinalueellaan.

Suomen Palliatiivisen Hoidon yhdistys ry