26.4.2022 Mihin me tarvitsemme vapaaehtoisia?

Vapaaehtoisuus on erottamaton osa ihmisyyttä. Kautta historian ihmiset ovat tarjonneet toisilleen apua, hoitaneet asioita yhteisvoimin ja osallistuneet vapaaehtoisesti yhteisen hyvän edistämiseen. Suomessa on pitkä talkootöiden, naapuriavun, järjestö- ja hyväntekeväisyystoiminnan historia. 

 Saattohoidon vapaaehtoiset ovat erottamaton osa tätä jatkumoa. Menneiden aikojen kyläyhteisöissä koko yhteisö osallistui kuolevan ihmisen ja hänen perheensä kannatteluun ja tukemiseen. Yhteiskunnan muuttuessa yhteisöllisen tuen muodot muuttuvat. Yhä useammin kuolevan ihmisen rinnalla ovat vain kaikkein lähimmät – ja yhä useammin myös saattohoidon vapaaehtoinen. Saattohoidon vapaaehtoisuudessa tiivistyy jotakin ikiaikaista, jonka vapaaehtoisuus tuo tähän aikaan.

 Miksi vapaaehtoisuus on kuitenkin monille ammattilaisille niin vieras asia? Mihin vapaaehtoisia tarvitaan?

 Kysymyksen voisi asetella myös toisin päin: mihin vapaaehtoiset tarvitsevat meitä tai ylipäätään sosiaali- ja terveysalaa?

 Asiantuntijoiden näkemys on, että sosiaali- ja terveysala tarvitsee vapaaehtoisia yhtä paljon kuin vapaaehtoiset vapaaehtoisuutta. Tarvitsemme toisiamme sopeutuaksemme yhteiskunnan mullistuksiin, joista ehkä keskeisin on yhteiskunnan ikääntyminen.

 Väestön ikärakenteen muutos muuttaa arkitodellisuuttamme ja sosiaali- ja terveyspalveluita kouriintuntuvalla tavalla, ja sen vaikutukset ulottuvat vuosikymmenien päähän. Yhteiskunta ja kaikki yhteiskunnan rakenteet joutuvat sopeutumaan uuteen tilanteeseen hyvin monilla tavoilla – halusimmepa sitä tai emme. Vapaaehtoistyön lisääminen on yksi sopeutumiskeino.

 Vapaaehtoistoiminta tukee sosiaali- ja terveydenhuoltoa tehtävässään, ja samalla vapaaehtoistoiminta itsessään vähentää ikääntymisestä koituvia lieveilmiöitä: se tarjoaa yhteisöllistä toimintaa, sosiaalista kanssakäymistä ja tarpeellisuuden kokemuksia eläkeiän saavuttaneelle ja ikääntyvälle väestönosalle. Tulevaisuudessa sekä vapaaehtoisten että vapaaehtoistyön hyödynsaajien uskotaan olevan yhä iäkkäämpiä.

 Vapaaehtoistyö auttaa myös vapaaehtoista vähentämällä yksinäisyyttä ja lisäämällä hyvinvointia, positiivista mielenterveyttä ja elämänlaatua. Jo pelkästään tämän vuoksi osallistumista vapaaehtoistoimintaan on tärkeää tukea ja edistää kaikilla yhteiskunnan sektoreilla.

 Vapaaehtoistyön yhteiskunnallinen merkitys avautuu ehkä konkreettisimmin eurokielellä. Vuonna 2018 38–42 prosenttia suomalaisista osallistui vapaaehtoistoimintaan. Vapaaehtoistyön tekeminen Suomessa -tutkimuksen mukaan vapaaehtoiset tekivät neljässä viikossa noin 15 tuntia vapaaehtoistyötä – vapaaehtoistunteja siis kertyi parisataa vuodessa.

Keskipalkaksi muunnettuna vapaaehtoistyön arvoksi voidaan laskea 3–3,5 miljardia euroa vuodessa – vähintään 1,5 prosenttia bruttokansantuotteen arvosta.

 Vuonna 2011 tehdyssä selvityksessä taas laskettiin, että jokaisesta vapaaehtoistyötunnista koituu kustannuksia noin 1,93 euron verran ja hyötyä 12,44 euroa, jolloin työtunnin nettohyödyksi voidaan laskea 10,51 euroa. Laskelman voi kääntää myös niin, että jokainen vapaaehtoistoimintaan investoitu euro poikii 6,45 euron vastineen.

 Vapaaehtoistoiminnan arvon mittaaminen pelkästään rahassa olisi kuitenkin toiminnan aliarvioimista. Vapaaehtoistoiminnan merkitys ja arvo yhteiskunnalle on valtava. Se on arkista, jalkautettua solidaarisuutta ja myötätuntoa, joka saa ihmiset tekemään ja kokemaan asioita yhdessä. Vapaaehtoistoiminnalla on yhdenvertaistava ja ihmisiä yhdistävä ja yhteen tuova funktio. Se edistää ja ylläpitää hyvinvointia monella eri tavalla.

 Kaikkein suurin lisäarvo vapaaehtoistoiminnassa syntyy vapaasta tahdosta – siitä, että toinen ihminen auttaa ja tulee vastavuoroiseen kohtaamiseen omaehtoisesti, pelkästä auttamisen ja kohtaamisen halusta. Se, että maailmassa tapahtuu jotain vain koska on hyvä tehdä hyvää, tuottaa aivan erityistä arvoa - merkitystä olemassaolollemme ja myötätunnon ja kohdatuksi tulemisen kokemuksia.

 Nina Sarell

 Kirjoittaja on SAAVA-hankkeen Turun aluekoordinaattori.

Lähteet:

Hoffren, Jukka (2019). Agenda 2030: Vapaaehtoistyö luo hyvinvointia. Julkaisussa Sini Hirvonen & Satu Puolitaival (toim.) Vapaaehtoistoiminnan arvo. Kansalaisareena.

Laasanen, Juhani (2011). Vapaaehtoistyön kansantaloudelliset vaikutukset. Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti.

Pessi & Gröndlund 2019. Vapaaehtoistoiminnan itseisarvo. Teoksessa Vapaaehtoistoiminnan arvo.

https://www.soste.fi/jarjestoopas/vapaaehtoistoiminnan-arvo/