Tulevaisuuden haasteet


Yhdistyksen toiminnassa on pyritty korostamaan palliatiivisen hoidon kokonaisvaltaisuutta ja
moniammatillista yhteistyötä. Moniammatillisuutta on tuotu esille mm. koulutuspäivien ohjelmissa, jäsenlehden sisällössä ja hallituksen kokoonpanossa. Hieman yllättävää on ollut, että koko toiminnan ajan lääkärit ovat osoittaneet hoitajia vähäisempää mielenkiintoa yhdistyksen toimintaa kohtaan. Lääkärien vuonna 2002 perustama palliatiivisen lääketieteen yhdistys onkin aiheuttanut paljon keskustelua. On pelkästään myönteistä, jos uuden yhdistyksen avulla voidaan lääkärien mielenkiintoa palliatiiviseen hoitoon ja sen koulutukseen entisestään lisätä. Jotkut ovat kuitenkin nähneet tällaisen eriytymisen omaksi yhdistyksekseen uhkana palliatiivisen hoidon
moniammatilliselle yhteistyölle.

Arkkiatri Risto Pelkonen kirjoitti yhdistyksen jäsenlehdessä toukokuussa 2003 artikkelin
”Humanismia ei voi tuotteistaa”. Seuraavat lainaukset hänen artikkelistaan kiteyttävät myös
Suomen Palliatiivisen Hoidon Yhdistyksen keskeisen toiminta-ajatuksen ja ovat samalla haasteena
toiminnan seuraavalle vuosikymmenelle:


”Jokainen, joka syntyy, kuolee aikanaan. Kuoleman välttämättömyys on hyväksyttävä elämän luonnollisena päätepisteenä eikä tappiona lääketieteelle. Parantumattomasti sairaan palliatiivinen hoito ja kuolevan potilaan kohtelu ovat lääkintätaidon humaanisuuden koetinkivi ja jokaisen hoitoyksikön hoidon laadun tärkein mittari. Ne kertovat kaiken siitä, miten yksikössä välitetään toisesta ja suhtaudutaan sairaan ihmisen kärsimyksiin.


Palliatiivisessa hoidossa ei ole kyse vain teknisten menetelmien hallitsemisesta vaan hyvästä tahdosta, asenteista ja kyvystä eläytyä kärsivän ihmisen maailmaan. Kärsimyksestä puhutaan paljon, mutta sen syvällinen ymmärtäminen ja merkityksen pohdinta lääketieteessä on jäänyt kesken. Palliatiivinen hoito on lääketieteellisen humanismin ydinaluetta. Siksi sen tulisi olla myös jokaisen hoitoyksikön yhteistä ydintoimintaa, johon osallistuvat kaikki hoidon ammattilaiset. Suurinta lääketieteessä on rakkaus kirjoitti aikanaan Paracelcus. Sitä ei voi delegoida toisille.”